Ihan kahvilla -juttusarjan ensimmäisessä osassa pureudutaan kahvi-intoilijan kahvinvalmistusvälineisiin ja siihen, mitä kotibaristaksi halajavan tulee ottaa huomioon konetta ostaessaan.
Lupasin aloittaa juttusarjan pakottamalla Apupojan julistamaan espressoteesinsä, mutta hetken pohdittuani lienee kohteliasta esitellä ensin oma kahvinvalmistusvälineistömme ja kirjoittaa muutama sananen espressokoneen hankinnasta.
Espressokoneet ovat yhä yleisempi näky monessa kotikeittiössä. Ensimmäisen kotikoneen hankintaa vaikeuttaa koneiden monenkirjava tarjonta. Ennen ostamista pitäisi jaksaa nähdä paljon vaivaa ja perehtyä eri koneisiin. Ottaa selvää, mitä ominaisuuksia koneessa tulisi olla, ja mitä ne eri ominaisuudet ylipäätään tarkoittavat. Lämmönvaihdin, rotaatiopumppu, gruppolämpömittari, häh? Kahviaiheisten keskustelupastojen tietotulva voi hämmentää kahvista kiinnostuneen, vaikka foorumit ovatkin korvaamaton tietopankki. Kotimaisen Ristretton lisäksi kannattaa tutustua Home Barista sekä CoffeeGeek –foorumeihin.
Itse olen siinä onnellisessa asemassa, että Apupoika on selvittänyt kaikki kahvikoneisiin liittyvät yksityiskohdat puolestani. Minun ei ole tarvinnut viettää tuntitolkulla aikaa keskustelupalstoilla sekä kahvisivustoilla ja selvittää kahvinvalmistuksen jippoja.
![]()
Luulen, että kotibaristaksi halajavan kannattaisi kuitenkin ensin miettiä, millaista kahvia haluaa, eikä ajatella asiaa pelkästään laitelähtöisesti. Jos haluaa juoda espressojen lisäksi hyvin valmistettuja maitojuomia, ja haluaa espresson ensiluokkaisena, on sanomattakin selvää, ettei kannata ostaa markkinoiden halvinta ja heppoisinta laitetta. Jos ei ole kahvin suhteen erityisen tarkka, eikä löydy kiinnostusta tai jaksamista perehtyä kahvinvalmistukseen perinpohjin, voi jokin automaattikone, tai viimeaikoina markkinoille tulvineet kapselikoneet, hyvinkin olla oivia vaihtoehtoja. Kallista manuaalikonetta on ihan turha ostaa viemään pöytätilaa, mikäli ei ole rahkeita perehtyä koneen toimintaan tai jos ei ole valmis panostamaan myös hyviin ja tuoreisiin kahvipapuihin.
Espressokone tarvitsee vierelleen myllyn. Mylly on melkeinpä jopa kahvikonetta tärkeämpi varuste, sillä jos mylly on surkea, on jauhetuista pavuista mahdotonta valmistaa hyvää espressoa. Millainen sitten on hyvä mylly, sekin on asia erikseen.
Kahvista innostuneelle suosittelen ruuhka-aikojen ulkopuolista visiittiä Kahvila Sävyyn, PäiväkahvibaariintaiGood Life Coffee -kahvilaan. Juomalla hyvää kahvia, oppii erottamaan kuran hyvästä tavarasta. Kahviloiden, sydämensä kahville menettäneet, yrittäjät myös mielellään juttelevat kahvista ja jakavat oppejaan. Olemmekin oppineet Kahvila Sävyn Mikolta paljon korvaamattomia kahvivinkkejä.
Hyvän kahvin ei myöskään tarvitse olla espressoa. Hyvän suodatinkahvin valmistukseen tarvittavat välineet tulevat tuntuvasti espressokonetta edullisemmaksi.
ESPRESSOKONE
ESPRESSOKONE
Tarkoitukseni on kuitenkin kertoa omista kahvivehkeistämme. Pääsääntöisesti valmistamme kahvit espressokoneellamme, Quick Mill Andreja Premiumilla, joka meillä tunnetaan myös erinäisillä lempi- (vai hellittely-?) nimillä, kuten Antsu tai Antsukka.Espressokoneemme ei ole mikään superhifistelykone, mutta olemme olleet siihen verrattain tyytyväisiä, ja mielelläni jaan käyttökokemuksemme siitä muillekin.
Andreja lämpenee meillä kahdesta kolmeen kertaan päivässä. Kone vaatii vähintään puolisen tuntia aikaa lämmetä kunnolla, joten aamuisin Apupoika napsauttaa koneen päälle heti ensitöikseen herättyään. Sähköä kone kuluttaa Apupojan mukaan hehkulampun verran, joten kahvikoneen ei pitäisi näkyä ihan hirmuisina lukuina sähkölaskussa, vaikka yleensä kone onkin päällä usean tunnin päivästä.Andreja on varsin suosittu kotikone ja yksi paljon myydyistä lämmönvaihdinkoneista (eli HX-koneista, HX tulee sanoistaheat exchanger ja mahdollistaa muun muassa sen, että koneella voi vaahdottaa maitoa ja uuttaa espressoa samaan aikaan). Kone on ostettu muinoin käytettynä ja vuosien saatossa siihen on vaihdettu muutamia varaosia ja se on ollut kerran huollossa. Ikää Andrejalla on kuutisen vuotta, ja ennen meidän huushollia, on kone ollut kahdella muulla kahviharrastajalla päivittäisessä käytössä. Kone on kuitenkin edelleen hyvässä kunnossa. Andrejaan on asennettu lisävarusteena gruppolämpömittari, joka onkin ihan ehdoton varuste. Lämpömittarilla varmistetaan tasalaatuinen lopputulos ja uuttoveden optimaalinen lämpötila.
Mikäli espressokone on hankintalistalla, suosittelen lämpimästi Andrejaa. Tässä muutamia hyväksi havaitsemiamme ominaisuuksia:
+ Mikäli konetta osaa käyttää, saa sillä helposti suhteellisen tasalaatuista kahvia.
+ Kone on varmatoiminen, eikä siihen tule helposti vikoja. Ja jos tulee, on varaosia helposti saatavilla. Vaikeissa tapauksissa koneen voi toimittaa myös kotimaassa huoltoon.
+ Kone on sen verran yleinen, että netistä löytyy paljon tee–se–itse -ohjeita eri osien vaihtamiseen.
+ Koneen voi liittää myös vesi- ja viemäriverkkoon, jolloin vesisäiliötä ei tarvitse täytellä ja tippa-allasta tyhjennellä.
Positiivisten huomioiden lisäksi myös muutama negatiivinen huomio:
– Koneen pumppu pitää varsin kovaa ääntä.
– Kone on sen verran korkea, ettei sitä kannata käyttömukavuuden takia sijoittaa keittiössä yläkaappien alle.
+/– Hinta. Kone maksaa uutena noin 1400 euroa, tosin käytettyjäkin koneita liikkuu ihan mukavasti. Hinta voi tuntua ensimmäisen koneen ostajalle suurelta. Toisaalta on järkevämpää panostaa kerralla hyvään koneeseen ja nauttia koneen tuotoksista, kuin ostaa halpa ja huonohko kone, jolla hyvän kahvin valmistaminen on vaikeaa ellei jopa mahdotonta, ja jolloin koko kiinnostus kahvinvalmistusta kohtaan saattaa lopahtaa.
Vaikka olemmekin olleet Andrejaan tyytyväisiä, on Apupojalla koko ajan uusi kahvikone kiikarissa. Joku miesten juttu ilmeisesti. Seuraava koneemme tulee olemaan rotaatiopumpulla varustettu, mahdollisesti PIDattu tuplaboilerikone, jolloin uuttolämpötilat pysyisivät vakaampina ja joka pitäisi pienempää ääntä. Saa vinkata, jos jollakin lojuu sellainen käyttämättömänä.
KAHVIMYLLY
Ainakin seuraavat koneet seikkailevat Apupojan päiväunissa:
- Izzo Alex III Duetto
- Rocket R58
- La Marzocco GS/3
- Salvatore Double Boiler PID
KAHVIMYLLY
Espressomyllynä meillä on Mahlkönig Vario. Minua on kuskattu monta kertaa myllykauppoihin katselemaan uutta myllyä, mutta kaikissa on tuntunut olevan jokin vika, joten Vario on pysynyt uskollisesti Andrejan vierellä. Ruusuja:
+ Kompakti koko.
+ Tarkka ajastin. (Tämä on tosi tärkeää ja helpottaa niiiin paljon, kun kahvipapuja ei tarvitse punnita erikseen jokaiseen shottiin.)
+ Hyvä jauhatuslaatu. Mylly paakuttaa vähän ja paakut hajoavat helposti.
+ Ääni. Mylly ei pidä valtavaa meteliä.
+ Hukkaa vain vähän kahvia, eli myllyn sisään ei jää lähestulkoon yhtään kahvia. (Myllystä ei siis tarvitse päästää vanhoja puruja pois ennen jauhamista.)
Ja risuja:
– Mylly on aika kevytrakenteinen, ja jotkut ovat valittaneet, ettei mylly pysy hyvin säädöissään.
Apupojan mukaan Vario on hyvä kompromissi, sillä vielä ei ole löytynyt uutta myllyä, johon voisi olla täysin tyytyväinen. Tiedän hänen kuitenkin haaveilevan myllystä, jossa olisi isot kartioterät. Käytännössä vaihtoehtoina voisi olla:
- Elektra Nino (Apupojan kuuma päiväuni, jos olisi puolet pienempi),
- Mazzer Super Jolly E (mylly on aika kookas ja paakuttaa Mazzereille tyypilliseen tapaan),
- Mahlkönig Pro-M (joillain on ollut ongelmia myllyn kanssa, kun kone on jumittunut, eikä konetta voi avata putsaamista ja fiksaamista varten),
- Mahlkönig K30 Vario (tämän myllyn Apupoika haluaisi, mutta minä olen tyrmännyt sen täysin, sillä se on valtavan ruma ja iso) sekä
- Anfim Super Caimano (Tämä mylly taas on Apupojan mielestä liian ruma ja kotikäyttöä ajatellen myllyn sisään jää turhan paljon jauhettua kahvia).
- Mazzer Majorin hylkäsimme Apupojan kanssa yhteistuumin.
Eli jos joku suunnittelisi kahvimyllyn, joka olisi ominaisuuksiltaan hyvä ja ulkokuoreltaan tyylikäs, eikä kooltaan valtavan iso, löytyisi kysyntää ainakin yhden helsinkiläispariskunnan verran.
Lähteet: Apupoika
Ihan kahvilla -juttusarjassa kahvi-intoilija yrittää levittää
kahvin ilosanomaa, jotta lukijat eivät olisi ihan kahvilla.
